
Suomen jääkiekkomaajoukkue, eli tuttavallisemmin Leijonat, on suomalaisen lätkän lippulaiva. Leijonat ovat tarjonneet kotimaan lätkäfaneille monia syitä juhlaan, suurimpana ensimmäinen MM-kulta Ruotsin kisoissa vuonna 1995. Moni suomalainen jääkiekon ystävä herkistyykin yhä edelleen, kun legendaarinen Den Glider In pärähtää soimaan. Vuoden 95-mestaruus ei kuitenkaan ole ainoa kerta, kun jääkiekkomaajoukkueemme on antanut meille syyn vallata maan torit ja suihkulähteet.
Perustietoa Suomen jääkiekkomaajoukkueesta
Maajoukkueen kotiareenana toimii useimmiten Helsingin Hartwall Areena, joka on myös Helsingin Jokereiden kotihalli. Joukkueen lempinimi Leijonat juontaa juurensa tietenkin Suomen vaakunasta, joka komeilee myös maajoukkueen pelipaitojen rinnassa. Suomalaisuus on vahvasti edustettuna myös joukkueen väreissä, sillä Leijonat pelaa valko-sinisissä asuissa kotiotteluissaan – ja vastaavasti sini-valkopaidoissa vieraissa.
Suomi on jäädyttänyt maajoukkuehistoriansa aikana kuuden legendaarisen leijonapelaajan pelinumerot. Teemu Selänteen 8, Saku Koivun 11, Raimo Helmisen 14, Ville Peltosen 16, Jari Kurrin 17 ja Jere Lehtisen 26 eivät siis enää ole maajoukkueessa käytössä.
Suomen jääkiekkomaajoukkue vuonna 2016
Vuosi 2016 on Suomen jääkiekkomaajoukkueelle tärkeä, sillä tänä vuonna pelataan sekä MM-kisat Venäjällä että World Cup Torontossa. MM-kisoihin Suomen johdattaa joukkueen nykyinen päävalmentaja ja moninkertainen mestarivalmentaja Kari Jalonen, jonka pesti loppuu kisojen jälkeen.
Vuonna 2015 julkaistu uutinen Jalosen valmennuspestin loppumisesta tuli monelle yllätyksenä. Päätökseen ei kuitenkaan liittynyt dramatiikkaa, vaan Jalonen ei ollut itse valmis jatkamaan sopimustaan kaudelle 2016 – 2017 asti. Hän olisi suostunut valmentamaan vielä vuoden 2016 World Cupin, mutta Suomen jääkiekkoliitto päätti hakea pitkäaikaisempaa ratkaisua heti MM-kisojen jälkeen. Näin vetovastuun World Cupissa ottavat tähän saakka Jalosen kakkosvalmentajana toiminut Lauri Marjamäki sekä General Manager ja pelaajalegenda Jere Lehtinen.
Leijonien lyhyt historia
Suomi aloitti pitkän taipaleensa maailman jääkiekkokaukaloissa jo vuonna 1928, jolloin maajoukkueemme kohtasi Ruotsin ensimmäisessä virallisessa maaottelussa. Ensimmäinen kohtaaminen rakasta naapurimaata vastaan ei mennyt aivan putkeen, sillä ruotsalaiset veivät matsin nimiinsä tylysti 8 – 1.
Ensimmäistä kertaa Suomi esiintyi arvokisoissa vuonna 1939, jolloin Leijonat osallistuivat Sveitsin MM-kisoihin. Turnauksesta ei juuri jäänyt jälkipolville kerrottavaa, sillä tuloksena oli tappio jokaisesta ottelusta.
Ensimmäinen arvokisamitali
Olympialaisiin Suomi osallistui ensimmäistä kertaa vuonna 1951, jolloin kisat pidettiin Norjassa. Tällä kertaa tulos oli hieman ensimmäisiä MM-kisoja positiivisempi, sillä Suomi onnistui voittamaan kaksi ottelua ja sijoittui lopulta sijalle seitsemän.
Ensimmäinen olympiamitali, ja samalla arvokisamitali, ripustettiin Leijonien kaulaan vuoden 1988 talviolympialaisissa Calgaryssa. Tuolloin Pentti Matikaisen valmentama Suomi löi yllättäen viimeisessä ottelussaan Neuvostoliiton, ja juhlat olivat valmiit alkamaan.
Leijonien ikimuistoiset hetket
Vuoden 1988 Calgaryn olympiahopea antoi Leijonille tarvittavan sysäyksen, ja sen jälkeen maajoukkueemme on menestynyt niin MM-kisoissa kuin olympialaisissakin hyvin. Ensimmäiset MM-mitalit ripustettiin Suomen pelaajien kaulaan vuoden 1992 kisoissa Tsekkoslovakiassa, mutta todellinen jättipotti oli luvassa kolme vuotta myöhemmin Ruotsissa. Curt “Kurre” Lindströmin valmennuksessa Leijonat nappasivat jo vuonna 1994 sekä olympiapronssia että MM-hopeaa, kunnes Globenissa vihdoin tärähti.
MM-95 – Ensimmäiset kultajuhlat

Vuoden 95 suurjuhlat
Vuoden 1995 MM-kisat Ruotsissa ovat ehdottomasti suomalaisen jääkiekon lämpimin muisto. Jopa ne harvat suomalaiset, joita lätkä ei juuri kiinnosta, muistavat varmasti sen tunnelman, joka valtasi koko maan MM-95 loppuottelun jälkeen. Koko kansa oli silloin sekaisin monta päivää, eivätkä monet ole toipuneet juhlasta täysin vieläkään.
NHL:n työsulun aikaan pelattujen vuoden 1995 MM-kisojen ykkössuosikki oli isäntämaa Ruotsi. Kisoissa ei siis nähty NHL-ammattilaisia lainkaan, joten valmentaja Curt Lindströmin oli kasattava joukkueensa Euroopassa pelaavista pelaajista. Lindström panosti joukkueenrakennuksessa hyvään joukkuehenkeen ja hitsasi Leijona-ryhmänsä niin vahvaksi, että moni pelaaja pelasi yli oman tasonsa. Ei sillä, etteikö joukkueessa olisi ollut laatua: ykkösketju Jere Lehtinen – Ville Peltonen – Saku Koivu on jälkikäteen tarkasteltuna niin hyvä, ettei mestaruuden voittaminen ollut todellakaan ihme.
Suomi pelasi kisoissa alkulohkossa B, joka pelattiin Tukholmassa, Globenin hallissa. Leijonien kisat eivät alkaneet parhaalla mahdollisella tavalla, kun Tsekki oli parempi heti avausottelussa 0 – 3. Sen jälkeen suomalaiset kuitenkin sisuuntuivat ja löivät isäntämaa Ruotsin 3 – 6 toisessa ottelussa – lyöden samalla alkutahdit tulevalle finaalille. Leijonat raivasivat pudotuspeleiessä tieltään Ranskan ja samaisen Tsekin, kunnes loppuottelussa vastaan asettui Ruotsi.
Vuoden 1995 MM-finaali pelattiin Suomen alkulohkon tapaan Globenissa. Suomi otti luulot pois Ruotsilta heti kättelyssä. Ville Peltonen kirjoitti nimensä Leijonien historiankirjoihin tekemällä puhtaan hattutempun ja puolustaja Timo Jutila sinetöi voiton upealla lämärillään. Lopputulos 4 – 1, ja Suomi oli vihdoin jääkiekon maailmanmestari.
MM-2011 – Toinen MM-kulta
Leijonat pääsivät juhlistamaan toista MM-kultaansa vasta 16 vuotta vuoden 1995 juhlien jälkeen. Tälläkin kertaa mestaruus tuli makeimmalla mahdollisimmalla tavalla, sillä Suomi löi Slovakiassa pelattujen loppuottelussa jälleen Ruotsin.
Marginaali oli selvä: lopputulos 6 – 1 ei jättänyt “kolmelle kruunulle” paljon selittelemisen varaa. Loppuottelun sankari oli syöttökoneena toiminut Mikko Koivu, jota päävalmentaja Jukka Jalonen hehkutti estotta ottelun jälkeen kultamitali kaulassaan.
Ruotsin voittamisen lisäksi Leijonien toisesta MM-kullasta löytyy muitakin hauskoja yhtymäkohtia ensimmäiseen mestaruuteen, sillä myös vuoden 2011 MM-kisoissa Suomi hävisi ensin alkulohkossa Tsekille.
Suomen maajoukkueen tilastoja
Leijonat olympiakisoissa:
Vuosi | Kisapaikka | Sijoitus |
1988 | Calgary | 2. |
1994 | Lillehammer | 3. |
1998 | Nagano | 3. |
2006 | Torino | 2. |
2010 | Vancouver | 3. |
2014 | Sochi | 3. |
Leijonat MM-kisoissa:
Vuosi | Kisapaikka | Sijoitus |
1992 | Tsekkoslovakia | 2. |
1994 | Italia | 2. |
1995 | Ruotsi | 1. |
1998 | Sveitsi | 2. |
1999 | Norja | 2. |
2000 | Venäjä | 3. |
2001 | Saksa | 2. |
2006 | Latvia | 3. |
2008 | Kanada | 3. |
2011 | Slovakia | 1. |
2014 | Valko-Venäjä | 2. |
Parhaat pistemiehet MM-kisoissa:
Pelaaja | Tehopisteet | Ottelut |
Ville Peltonen | 81 | 105 |
Petteri Nummelin | 64 | 102 |
Raimo Helminen | 60 | 91 |
Saku Koivu | 56 | 50 |
Niko Kapanen | 54 | 85 |