Jääkiekko on ollut osana talviolympialaisten ohjelmaa jo vuodesta 1924 lähtien. Neljän vuoden välein käytävä olympiajääkiekko on erityisen arvostettu lätkäturnaus siksi, että olympialaisiin saapuvat nykyään mukaan myös NHL:ssä taaloja tienaavat pelaajat. Taso on siis olympiakaukalossa todella kova, eikä Suomi ole vielä onnistunut kertaakaan voittamaan olympiakultaa jääkiekossa. Lähellä se on kuitenkin ollut, sillä Leijonien palkintokaapista löytyy kaksi olympiahopeaa. Seuraava mahdollisuus kirkastaa mitali kultaiseksi on vuonna 2018, jolloin kisat pelataan Etelä-Koreassa.
Suomen jääkiekkomaajoukkue olympialaisissa
Suomi on menestynyt olympiakaukalossa todella hyvin aina sen jälkeen, kun Leijonat nappasivat ensimmäisen olympiamitalinsa Calgaryssa vuonna 1988. Kyseessä oli samalla Suomen jääkiekkomaajoukkueen ensimmäinen arvokisamitali, ja se merkkasi osaltaan Suomen nousua jääkiekon suurmaiden joukkoon. Toisen hopeamitalinsa Leijonat saalistivat kymmenen vuotta sitten, kun Suomi hävisi katkerasti Torinon olympialaisten finaalissa länsinaapuri Ruotsille 3 – 2.
Hopeisten mitalien lisäksi Suomi on voittanut pronssia olympiajääkiekossa neljästi. Viimeinen pronssimitali tuli edellisistä, vuoden 2014 kisoista, joissa Suomi sai jälleen kokea Ruotsin paremmuuden – tällä kertaa välierävaiheessa. Pronssiottelussa USA kaatui kuitenkin helposti 5 – 0, mutta monen leijonafanin mielestä Suomella olisi jälleen ollut mahdollisuudet kirkkaampaankin mitaliin.
Olympiajääkiekko kautta aikojen
Ensimmäistä kertaa olympiajääkiekkoa pelattiin kesäolympialaisissa Belgiassa vuonna 1920, mutta kenties järkevästi kisat siirrettiin pelattavaksi talvella jo vuonna 1924. Ensimmäiset olympiavuosikymmenet olivat jääkiekon emämaan Kanadan juhlaa. Vaahteralehtipaidat veivät nimiinsä peräti kuusi mestaruutta mahdollisesta seitsemästä vuosien 1920 – 1952 välillä, vain Iso-Britannian onnistuessa iskemään kiilan Kanadan voittokulkuun vuonna 1936.
Neuvostoliiton kulta-aika 1956 – 1988
Vuoden 1952 kisojen jälkeen alkoi kuitenkin Kanadan kuiva kausi, sillä maa ei onnistunut voittamaan mestaruutta seuraavan 50 vuoden aikana. Kanadan jättämän valtatyhjiön otti haltuunsa punakone, eli Neuvostoliiton joukkue, joka oli mukana olympiajäällä ensimmäistä kertaa 1956. Neuvostoliitto ei ujostellut turhia, vaan nappasi mestaruuden heti ensiesiintymisellään – ja sen jälkeen kuusi lisää seuraavissa kahdeksassa olympiaturnauksessa.

USA:n vuoden 1980 voitonjuhlat
Miracle on Ice

USA:n vuoden 1980 voitonjuhlat
Yksi ikimuistoisimmista jääkiekko-otteluista olympialaisissa käytiin vuoden 1980 finaalissa, jossa kohtasivat Neuvostoliitto ja Yhdysvallat.
Kyseessä oli todellinen Daavidin ja Goljatin kohtaaminen, sillä Yhdysvallat marssitti jäälle amatööripelaajista kootun joukkueen, joka sai vastaansa punakoneen supertähdet. Kahden erän jälkeen ottelua täysin dominoinut Neuvostoliitto johti ottelua 3 – 2, ja harva uskoi enää Yhdysvaltain amatöörien mahdollisuuksiin.
Toisin kuitenkin kävi. Kolmannessa erässä Yhdysvallat tuli tasoihin ylivoimalla ja muutama vaihtoa myöhemmin siirtyi sensaatiomaisesti 4 – 3 johtoon. Pelikellossa oli kuitenkin vielä jäljellä 10 minuuttia, joten Yhdysvaltain tehtävä näytti edelleen mahdottomalta – niin täydellisesti Neuvostoliitto oli hallinnut pelitapahtumia koko ottelun ajan. Punakone laukoi laukomasta päästyään, mutta epätoivo alkoi hiljalleen hiipiä neuvostoliittolaisten mieliin. Mikään ei tuntunut auttavan. Yhdysvallat kesti kuin ihmeen kaupalla loppuun saakka, voitti Suomen seuraavassa ottelussaan ja sitä myöten olympiakultaa 1980.
NHL-pelaajien saapuminen vuonna 1998
Yksi suurimmista muutoksista olympiajääkiekon historiassa tapahtui vuoden 1998 olympiakisoihin jotka käytiin Naganossa. Aiemmin NHL ei ollut halunnut päästää pelaajiaan mukaan olympiajäille, mutta asiasta päästiin viimein sopuun ja Naganossa kaukalossa nähtiin kaikki maailman parhaat pelaajat. Ensi alkuun NHL-pelaajat liittyivät kuitenkin mukaan vasta lohkovaiheen jälkeen. Sama jatkui myös Salt Lake Cityn kisoissa 2002, ja NHL-pelaajat pääsivät mukaan alusta alkaen vasta Torinossa 2006. Torinon kisoissa laskettiin myös joukkuemäärää kahteentoista.
NHL-pelaajien sallimisen jälkeen eurooppalaiset joukkueet alkoivat pärjätä olympiajääkiekossa entistä paremmin. Suomen vuoden 2006 finaalissa voittanut Ruotsi oli ensimmäinen NHL-pelaajilla alusta alkaen pelattujen olympialaisten voittaja, ja se sijoittui toiseksi myös edellisissä talviolympialaisissa 2014. Myös Suomi on ollut vahva vuoden 2006 jälkeen; Naganon hopean lisäksi Leijonat nappasivat pronssia sekä 2010 että 2014. Kanada on kuitenkin ottanut ottanut olympiavaltikan jälleen pitkästä aikaa vahvasti käsiinsä, sillä se on voittanut molemmat kaksista viimeisistä turnauksista.

Kanadan maajoukkueella on hallussaan ylivoimaisesti eniten mitaleita olympialaisista.
Menestyneimmät maat olympialaisissa

Kanadan maajoukkueella on hallussaan ylivoimaisesti eniten mitaleita olympialaisista.
Olympialajääkiekon kaikkien aikojen menestynein maa on vähemmän yllättäen Kanada, joka on kahminut itselleen kokonaiset 13 kultamitalia. Ero seuraavaan nykyjoukkueeseen on valtava, sillä ero jäljessä seuraavaan USA:aan on peräti 10 mestaruutta. Toisella sijalla kultamitalitaulukossa on Neuvostoliitto seitsemällä mestaruudellaan. Ruotsi on kaikkien aikojen tilastoissa komeasti sijalla neljä kahdella kultamitalillaan ja yhteensä 11 mitalillaan. Näiden maiden lisäksi olympiakultaa ovat onnistuneet vuosien saatossa voittamaan kertaalleen Iso-Britannia, Tsekki ja vuonna 1992 kisoihin osallistunut yhdistelmäjoukkue, joka koostui entisen Neuvostoliiton alueen pelaajista.
Maininnan arvoista suomalaisnäkökulmasta on se, että suomalaisilla kiekkolegendoilla on hallussaan kaksi tärkeää henkilökohtaista tilastoa. Tampereen Ilveksestä tunnettu Raimo Helminen on eniten olympiaturnauksia (6) pelannut yksittäinen pelaaja, ja “The Finnish Flash”, Teemu Selänne, puolestaan olympiajääkiekon kaikkien aikojen paras pistemies 43:lla tehopisteellään.
Olympiajääkiekon mitalitaulukko
Maa | Mestaruudet | Hopeat | Pronssit |
Kanada | 13 | 5 | 2 |
Venäjä (N-liitto) | 7 | 1 | 3 |
Yhdysvallat | 3 | 11 | 2 |
Ruotsi | 2 | 5 | 4 |
Tsekki (Tsekkoslovakia) | 1 | 0 | 1 | Iso-Britannia | 1 | 0 | 1 |
Yhdistelmäjoukkue | 1 | 0 | 0 |
Suomi | 0 | 2 | 6 |
Sveitsi | 0 | 0 | 3 |
Saksa (Länsi-Saksa) | 0 | 0 | 1 |