Kaikkien aikojen ensimmäiset jääkiekon MM-kisat pelattiin Belgian Antwerpenissa kesäolympialaisten yhteydessä vuonna 1920. Vuonna 1930 Kansainvälinen jääkiekkoliitto julisti vuoden 1924 ja 1928 talviolympialaisissa pelatut turnaukset MM-kilpailuiksi ja päätti, että turnaus tultaisiin järjestämään joka ikinen vuosi, mikäli siihen osallistuisi vähintään yksi Euroopan ulkopuolinen valtio.

Suunnitelmat menivät kuitenkin uusiksi toisen maailmansodan vuoksi ja vasta 1972 vuodesta lähtien MM-turnaus on järjestetty myös olympiavuosina. Sittemmin turnaus on jäänyt poikkeuksellisesti väliin ainoastaan kultaisella 80-luvulla, vuosina 1980, 1984 sekä 1988. Vuonna 1972 turnausta uudistettiin siten, että ammattilaispelaajille avattiin pääsy MM-kisajäille. Tämä on eittämättä yksi keskeisimmin kisoihin vaikuttavista uudistuksista.

MM-turnauksen voisi äkkiseltään ajatella sisältävän ainoastaan yhden ottelutason, mutta niitä on pääsarjan lisäksi peräti 3: ensimmäinen toinen ja kolmas divisioona. Pääsarjassa on mukana 16 joukkuetta, joista yksi kruunataan turnauksen päätteeksi jääkiekon maailmanmestariksi. Kaksi turnauksessa viimeiseksi sijoittunutta joukkuetta tiputetaan puolestaan ykkösdivariin. Niin ykkös- kuin kakkosdivarissakin on yhteensä 12 joukkuetta, jotka on jaoteltu kahteen kuuden joukkueen lohkoon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ykkösdivarista MM-turnausjäille ovat useimmiten selvittäneet tiensä Italia, Itävalta, Slovenia sekä Kazakstan. Tänä vuonna kisaamaan pääsevät Italia ja Slovenia.

Jääkiekon MM-kisojen jättimenestyjät

Tähän päivään mennessä eniten MM-voittoja on kahminut vuosien saatossa Venäjä (ent. Neuvostoliitto), jolle on siunaantunut kokonaiset 27 mestaruutta. Kakkossijaa pitää Kanada, jolla on kasassa 26 kirkkainta mitalia.

Turnauksen järjestäjämailla on ollut vain harvoin onni matkassa voiton suhteen, sillä viime vuosikymmenien aikana pelattujen turnausten yhteydessä isäntämaa on onnistunut voittamaan mestaruuden ainoastaan kahteen otteeseen. Ensimmäisen kerran näin tapahtui vuonna 1986, kun tilastollisesti erinomaisesti menestynyt Venäjä nappasi maailmanmestaruuden. Sama toistui vuonna 2013 kun Ruotsista leivottiin maailmanmestari Helsingissä ja Tukholmassa pelatun turnauksen yhteydessä.

Turnauksen päätteeksi jaetaan legendaarinen maailmanmestaruuspokaali. Nykyisin käytössä oleva pysti on kiertänyt voittajalta toiselle vuodesta 2001 lähtien. Tämän vuosituhannen alussa valmistuneen, erittäin näyttävän turnauspalkinnon on suunnitellut André Richard.

Jääkiekon MM-turnauksen paikan päällä olevista katsojamääristä on laadittu tilastoja vuodesta 1978 lähtien. Tähänastinen yleisöennätys saavutettiin vuonna 2015, jolloin Tšekin isännöimät kisat houkuttelivat Prahan Ostrava-halliin peräti 741 700 katsojaa. Jokainen ottelu keräsi Prahan kisojen yhteydessä keskimäärin 11 589 katsojaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuoden 2016 MM-turnaus Venäjällä keräsi Moskovaan ja Pietariin yhteensä ainoastaan 417 414 katsojaa. Tämä merkitsi peliä kohden 6 522 katsojaa. Venäjällä järjestetyn turnauksen pienehköjä katsojamääriä selittänee omalta osaltaan kisaturistien viisumivaatimukset ja Ukrainan tilanne.

Jääkiekon MM-voittajat

Turnauksen mitalitilastojen kärjessä keikkuu Venäjä, jonka yhteenlaskettu kultamitalisaalis Neuvostoliiton kanssa on yhteensä 27. Näistä Venäjä on voittanut viisi. Toisena on Kanada 26 kultamitalilla ja kolmantena Tšekki, joka on voittanut kirkkaimman mitalin kuuteen otteeseen. Tšekkoslovakian aikaiset saavutukset mukaan luettuina kultamitalisaalis kohoaa 12.

Maa	Mestaruudet	Hopeat	Pronssit
Venäjä (N-liitto)	27	10	7
Kanada	26	13	9
Tsekki (Tsekkoslovakia)	12	13	21
Ruotsi	9	19	17
Yhdysvallat	2	9	7
Suomi	2	8	3
Iso-Britannia	1	2	2
Slovakia	1	2	1
Sveitsi	0	2	8
Saksa (Länsi-Saksa)	0	2	2
Itävalta	0	0	2

Suomen menestys jääkiekon MM-kisoissa kautta aikain

Mitalitilastoissa sijalla kuusi keikkuva Suomi on lunastanut vuosien saatossa oikeutetusti paikkansa jääkiekon MM-kisojen kärkimaiden joukossa. Leijonamiehistö on taistellut tiensä finaaliin peräti 10 kertaa, mutta kulta on voitettu ainoastaan kahdesti: vuosina 1995 ja 2011. Vuonna 1995 Suomen joukkueen päävalmentajana toimi ruotsalainen Kurt Lindström ja vuonna 2011 Jukka Jalonen. Tänä vuonna olisi korkea aika päivittää kultamitalitilannetta, mutta lähtöasetelma on haasteellinen.

Leijonat MM-kisoissa:

Vuosi	Kisapaikka	Sijoitus
1992	Tsekkoslovakia	2.
1994	Italia	2.
1995	Ruotsi	1.
1998	Sveitsi	2.
1999	Norja	2.
2000	Venäjä	3.
2001	Saksa	2.
2006	Latvia	3.
2008	Kanada	3.
2011	Slovakia	1.
2014	Valko-Venäjä	2.
2016	Venäjä	2.

Turnauksen arvokkaimmat pelaajat

Vuodesta 1999 lähtien MM-turnauksen yhteydessä on jaettu arvokkaimman pelaajan titteli. Suomalaispelaaja on tähän päivään mennessä huomioitu turnauksen arvokkaimpana pelaajana kolmeen otteeseen. Vuonna 1999 titteli meni Teemu Selänteelle, vuonna 2014 Pekka Rinteelle ja vuonna 2016 Patrik Laineelle. Arvokkain pelaaja -kunniamaininnan myötä halutaan huomioida se pelaaja, joka on vaikuttanut kaikkein eniten suotuisasti oman joukkueensa turnausmenestykseen.

Jääkiekon MM-turnauksen arvokkaimmat pelaajat (most valuable players):

• 1999 − Teemu Selänne
• 2000 − Martin Prochazka
• 2001 − David Moravec
• 2002 − Miroslav Šatan
• 2003 − Mats Sundin
• 2004 − Dany Heatley
• 2005 − Joe Thornton
• 2006 − Niklas Kronwall
• 2007 − Rick Nash
• 2008 − Dany Heatley
• 2009 − Ilja Kovaltšuk
• 2010 − Dennis Endras
• 2011 − Viktor Fasth
• 2012 − Jevgeni Malkin
• 2013 − Roman Josi
• 2014 − Pekka Rinne
• 2015 − Jaromír Jágr
• 2016 − Patrik Laine