Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n järjestämät jääkiekon MM-kisat ovat nykyään jokavuotinen tapahtuma, jossa kovimmat kiekkomaat pääsevät mittaamaan keskinäisen paremmuutensa. Suomi on onnistunut voittamaan kisat kahteen kertaan vuosina 1995 ja 2011, mutta suomalaisfanien kisakokemuksiin kuuluu myös monta katkeraa tappiota. Leijonat ovat nimittäin olleet MM-finaalissa ottavan osapuolena peräti seitsemästi. Vuoden 2016 kisoissa maajoukkueellamme on onneksi jälleen mahdollisuus tehdä positiivista suomalaista jääkiekkohistoriaa, tällä kertaa itänaapurissamme Venäjällä järjestettävässä turnauksessa.

Jääkiekon MM-kisat 2016 Venäjällä

Jääkiekon MM-kisat 2016 pelataan Venäjällä, Pietarissa ja Moskovassa. Kisat starttaavat 6. toukokuuta ja jatkuvat aina 22. toukokuuta pelattavaan finaaliin asti. Finaalinäyttämönä toimii Moskovan VTB-jääpalatsi, joka vetää sisäänsä 12 000 innokasta fania. Pietarin halli on huomattavasti pienempi, sillä sinne mahtuu vain 6000 katsojaa.

Kisat pelataan kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa: A-lohko pelataan Pietarissa ja B-lohko puolestaan Moskovassa. Suomi on arvottu lohkoon A, jonka muut suosikit ovat Kanada, Yhdysvallat ja Slovakia. B-lohkossa pelaa suurista kiekkomaista puolestaan Ruotsi, Tsekki sekä isäntämaa Venäjä. Neljä parasta joukkuetta etenee molemmista lohkoista puolivälieriin, jotka pelataan kerrasta poikki -järjestelmällä. Lohkon A voittaja kohtaa lohkon B neljännen, toiseksi sijoittunut lohkon B kolmannen – ja niin edelleen. Kisoissa pelataan myös tuttuun tapaan pronssiottelu.

Lue lisää tämän vuoden MM-turnauksesta Kiekkoareenalla

Voit lukea Venäjän kisoista paljon lisää MM-kisaoppaastamme, jossa käymme läpi molemmat kisalohkot sekä tietenkin Suomen maajoukkueen perinpohjin. Julkaisemme Kiekkoareenalla myös ajankohtaisia kisauutisia sitä mukaa kuin Venäjän MM-kisat 2016 lähestyvät, jotta saat kaiken tarvittavan tiedon nauttiaksesi kisoista parhaalla mahdollisella tavalla. Ja mikäpä olisi parempaa kuin Leijonien mestaruus turnauksen päätyttyä?

Winnipeg Falcons vei voiton vuonna 1920 Palais de Glace d’Anversilla järjestetyissä kisoissa.

Jääkiekon MM-kisojen historia

Jääkiekon MM-kisat järjestettiin ensi kertaa vuonna 1920, Belgian Antwerpenin kesäolympialaisten yhteydessä, joskin niille annettiin MM-kisojen arvo vasta myöhemmin. Alussa MM-kisat järjestettiinkin aina olympialaisten yhteydessä, näytösotteluina ennen varinaisia olympialaisia.

Ensimmäiset itsenäiset jääkiekon MM-kisat pelattiin vuonna 1930, jolloin kisoihin otti osaa 12 joukkuetta. Kisojen formaatti oli tässä vaiheessa melko yksinkertainen: kaikki joukkueet kohtasivat toisensa kerran. Pudotuspelejä ei siis pelattu kisoissa lainkaan (lukuun ottamatta vuotta 1938), vaan mestaruus ja mitalit jaettiin pistemäärän perusteella. Sama kaava oli käytössä pitkään, aina vuoden 1992 kisoihin saakka, jolloin MM-kisoissa pelattiin pitkästä aikaa taas loppuottelu voittajan selvittämiseksi.

Nykymuotoinen kolmen divisioonan järjestelmä kehitettiin vuonna 2011. Jääkiekon MM-kisapaikasta kilpailee yhteensä 40 joukkuetta, joista 16 on mukana varsinaisissa kisoissa. Loput 24 on jaettu kahteen 12 joukkueen divisioonaan, joista on mahdollista nousta ylöspäin pelaamalla hyvin. Ylimmästä divisioonasta putoaa nimittäin MM-kisojen jälkeen kaksi huonointa joukkuetta yhden sarjatason alaspäin. Vuoden 2016 kisoissa nähdään tämän järjestelyn ansiosta pitkästä aikaa ylimpään divisoonaan noussut Unkari, joka oli viimeksi mukana vuonna 2010.

Menestyneimmät maat MM-kisoissa

Jos haluat lukea lisää Suomen jääkiekkomaajoukkueen menestyksestä MM-kisoissa, voit tehdä sen Leijonia käsittelevältä sivultamme, jossa käymme läpi muun muassa legendaarista MM-95 turnausta Ruotsissa. Suomi ei kuitenkaan valitettavasti kuulu kolmen menestyneimmän MM-kisamaan joukkoon, vaan eniten mestaruuksia palkintokaappiinsa ovat keränneet Venäjä (mukaan lukien Neuvostoliitto), Kanada sekä Tsekki (mukaan lukien Tsekkoslovakia).

Näistä kolmesta Venäjä ja Kanada ovat aivan omilla luvuillaan mestaruuksien määrässä mitattuna, sillä Venäjä on voittanut kisat 27 kertaa ja Kanada puolestaan 25 kertaa.

Neuvostoliitto ja Venäjä

Punakoneenakin tunnettu Neuvostoliitto oli aikoinaan jääkiekon ehdoton ykkösmaa. Se hallitsi varsinkin 60-luvulla järjestettyjä MM-kisoja täysin suvereenisti: se voitti kultaiset mitalit itselleen peräti 9 kertaa peräjälkeen vuosina 1963 – 1971. Viimeisen mestaruutensa Neuvostoliitto nappasi hieman ennen hajoamistaan, vuoden 1990 Sveitsin kisoissa.

Venäjä ei ole pystynyt jatkamaan Neuvostoliiton dominanssia MM-kaukaloissa, vaikka viime vuosina käyrä onkin ollut vahvasti ylöspäin. 5 mestaruutta vuodesta 1992 lähtien voittanut Venäjä on voittanut viimeisen yhdeksän vuoden MM-kisoista peräti 4.

Kanada

Toinen jääkiekon suurmaista, Kanada, on sekin MM-kisojen suurmenestyjä. Jos Venäjän ja Neuvostoliiton kultavuodet osuivat 60- ja 70-luvulle, oli Kanada parhaimmillaan MM-kisojen alkuvaiheessa vieden 30- ja 50-luvun mestaruudet lähes poikkeuksetta nimiinsä.

Muiden maiden nostettua tasoaan myös Kanada on saanut huomata, ettei kisavoitto irtoa enää yhtä helposti kuin silloin ennen. Se päätti kuitenkin pitkän voitottoman putkensa viime vuoden kisoissa Tsekissä, kun se voitti loppuottelussa Venäjän lukemin 6 – 1.

Tsekkoslovakia ja Tsekki

Monet muistavat Tsekistä erityisesti pitkätukkaisen mailataiturin Jaromir Jagrin sekä maagisen maalivahdin Dominik Hasekin, joiden vuoksi Suomikin on moneen kertaan saanut poistua kaukalosta tappio niskassaan.

MM-kisoissa pahanteossa Suomea vastaan ovat kuitenkin yleensä olleet muut miehet. Monella suomalaisella lätkäfanilla on varmasti ikäviä muistoja erityisesti Tsekin kultaputkesta vuosina 1999 – 2001, jolloin maa voitti kolme mestaruutta peräkkäin. Suomi hävisi nimittäin Tsekille sekä vuoden 1999 että 2001 finaalit – ja molemmat vieläpä jatkoajan jälkeen.

MM-kisojen mitalitaulukko

Maa	Mestaruudet	Hopeat	Pronssit
Venäjä (N-liitto)	27	10	8
Kanada	25	13	9
Tsekki (Tsekkoslovakia)	12	13	21
Ruotsi	9	19	17
Yhdysvallat	2	9	7
Suomi	2	7	3
Iso-Britannia	1	2	2
Slovakia	1	2	1
Sveitsi	0	2	8
Saksa (Länsi-Saksa)	0	2	2
Itävalta	0	0	2